Millainen on velkatilanteesi? Suomessa ei haluta mennä Ruotsin malliin

Suomalaisten velkaantuminen on vielä kaukana Ruotsin mallista ja sitä pitäisi myös välttää. Velkaantuneisuus on kuitenkin noussut maassamme viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ilman välivuosia. Uusimpia tietoja tarkastellessa velat ovat taas tavoittaneet uuden ennätyksen. Velkaantuneisuuden prosenttiaste on noussut lukuun 128.

Velkaantuneisuusaste saadaan, kun suhteutetaan kotitalouksien lainoista johtuvat velat niihin tuloihin, jota suomalaisilla on käytössä vuosittain. Luvun tarkastelu ilmoittaa, että suomalaisten velkamäärä on suurempi, kuin se paljonko rahaa jää käytettäväksi kaikkien pakollisten menojen jälkeen. Keskimääräinen velkamäärä on kotitaloutta kohti 60 000 euroa.

Vaikka velkaantumisaste onkin kohonnut, ovat myös kotitalouksien nettorahoitusvarat, kuten talletukset ja osakeomistukset kasvaneet. Kasvua on tapahtunut erityisesti viimeisen puolentoista vuoden ajan. Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että suomalaisten rahoitusvarallisuus on ollut 9/2017 304,9 miljardia. Samaan aikaan kotitalouksien velkataakka oli 159,1 miljardia euroa. Näiden lukujen erotusta kutsutaan nettorahoitusvarallisuudeksi ja tämä luku on jo 145,8 miljardia.

Kun varallisuus kasvaa näin huimaa vauhtia, onko syytä enää olla huolissaan velkaantumisesta?

Ylivelkaantumisesta pitää olla huolissaan

Vanhempi ekonomisti Eero Savolainen Suomen pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osastolta selittää hieman tilastoja. Hän toteaa, että pelkät yleiset lukemat antavat tilanteesta vain pelkistetyn kuvan. Hän kokee asuntomarkkinoiden velkaantumisasteen nousun olevan todellinen riski. Ylivelkaantumisesta on varoittanut suomen pankin lisäksi Euroopan järjestelmäriskikomitea. Velkojen kasvun vuoksi mm. lainakattoa on uhattu kiristää Finanssivalvonnan taholta. Tällä pyritään estämään ylivelkaantumisen uhkaa rahoitusmarkkinoilla.

Suomessa velkaantumisen katsotaan kuitenkin Savolaisen mukaan olevan huomattavasti vähäisempää kuin naapurimaassa ruotsissa. Ruotsin tietä ei missään nimessä tavoitella. Ruotsin asuntorahoituksessa laina-ajat ovat hyvin pitkiä, eikä varsinaista lainaa juuri lyhennetä. Nykyään Ruotsissakin jo velvoitetaan lyhentämään lainaa. Suomen pankki on ajallisesti pitkiä laina-aikoja vastaan. Se arvioi riskien tällöin kasvavan ja velkaisuuden nousevan.

Rahoitusvarallisuuden kasvusta on osa Savolaisen mukaan ns. hallussapitovoittoja, jotka ovat peräisin osakkeiden ja rahasto-osuuksien arvonnoususta. Kuitenkin, se vaara on aina, että pörssikurssit romahtavat ja tällöin voitot muuttuvat helposti hallussapitotappioiksi.

Kotien yhtiölainoja on myös tilastoitu sillä tavoin, että ne saattavat antaa harhaanjohtavan kuvan velkaantumisesta. Kansantalouden tilinpidossa nämä lainat on luokiteltu asuntoyhteisöjen veloiksi, joten niitä ei nähdä kotitalouksien nettorahoitusvarallisuudesta. Yhtiölainat ovat Savolaisen mukaan kasvaneet selvästi nopeammin, kuin muut kotitalouden lainat, joista suurin osa on suoria pankista hankittuja lainoja.

Savolaisen mukaa tämä selkeyttää sitä, miksi kotitalouksien nettorahoitusvarat ovat nousseet siitä huolimatta, että kotitalouksien velkaantumisaste on ennätyslukemissa.
Varallisuus ja velat eivät jakaudu tasaisesti

Varat ja velat eivät jakaudu tasaisesti

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen toteaa, etteivät varat ja velat jakaudu tasaisesti suomalaisten kesken. Tämän vuoksi velkaantumistilastojen tarkastelu antaa kovin yksipuolisen kuva tilanteesta. Kokonaisuutta tulisi tarkastella hieman lähemmin havaitakseen, kenellä velkaa on. Tällaisia tilastoja kuitenkin päivitetään harmillisen pitkällä aikavälillä.

–Iso osa rahoitusvarallisuudesta saattaa olla sellaisilla kotitalouksilla, joilla ei ole velkaa, ja velasta iso osa saattaa olla sellaisilla kotitalouksilla, joilla rahoitusvarallisuutta ei ole, huomauttaa Kärkkäinen. Tämä tarkoittaa sitä, että asiaa tulisi tarkastella kotitaloustasolla ja havainnoida, että paljonko on varallisuutta sellaisilla henkilöillä, joilla on velkaa.

Velkaa saadakseen on kotitalouksilla täytynyt olla reaalivakuuksia, jotta lainoja on ylipäätään saanut. Myös Savolaisen mielestä on tärkeää, että velkaantumisen riskejä tarkastellaan enemmän yksittäisten kotitalouksien kannalta.

Velkaantumisaste on Kärkkäisen arvion mukaan tavanomaisesti suurin kahden tulonsaajan perheillä, joilla on hankittu ensiasunto pääkaupunkiseudulta. Velan määrä ei kuitenkaan kerro kaikkea. Tilanne on tällöin kuitenkin vakaa, koska tulotasoon tai asunnon arvoon ei odoteta tulevan notkahduksia. Kärkkäisen mukaan suurimman osan asuntovelallisista ei ole tulevaisuudessa asuntokuplaa tai muuta sellaista ongelmaa, joka erityisesti aiheuttaisi huolta.

Kärkkäisen mukaan suurempi huolenaihe on vakuudettomat luottotilit ja muut kulutusluotot, hän toteaakin, että ”niiden kanssa saattaa helpommin tulla ongelmia.

Suomalaisilla on vuodesta toiseen suurin osa varallisuudesta kiinni omassa asunnossa, joissa vakuutena on itse asunto. Kärkkäinen näkee asuntojen arvon olevan kasvukeskuksissa melko tasainen.

Muita uutisia