Pikavippejä hankitaan edelleen – velkaantuminen viranomaisten huolena

Vuonna 2013 voimaantulleella lakimuutoksella haluttiin vähentää pikavippien harkitsematonta hankkimista ja niihin liittyvää velkaantumisen kierrettä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei uudistus ole tuonut toivottua tulosta. Määrällisesti pikavippejä hankitaan nyt vähemmän, mutta pienlainojen summat ovat nousseet aiemmasta. Edes, se ettei asiakkaalla ole luottotietoja, ei ole aina estänyt pikavipin saamista.

Lakimuutos astui voimaan 2013 ja sillä säädettiin alle 2000 euron lainoille korkokatto. Odotuksena oli, että pieniä lainasummia tarjoavien pikavippiyritysten kannattavuus laskee reilusti.

Vaikka lakimuutoksesta on kulunut jo kolme vuotta, velkaantumisen syy on edelleen usein pikavipit ja netistä saatavat lainat, ilmenee Helsingin kaupungin talous- ja velka neuvonnasta. Arvioidaan, että velkojia on määrällisesti vähemmän, mutta yksittäiset luottosummat ovat entistä suurempia.

Continue reading

Peliriippuvuutta rahoitetaan pikavipeillä

Vain viisi prosenttia rahapelaajista tekee puolet rahapelien tuotoista. Osa peliongelmaisista rahoittaa toimintaansa pikavipeillä.

Peliriippuvaisia auttava vertaistukiohjaaja kertoo, että Suomessa pelaamiseen suhtaudutaan positiivisesti, sillä pelituottoja käytetään hyväntekeväisyyteen. Ongelmapelaajilla ei kuitenkaan olisi varaa rahoittaa hyväntekeväisyyttä.

Ongelmaksi muuttuneeseen pelaamiseen haetaan apua vasta, kun talous on mennyt todella pahasti sekaisin. Pelaaja on pohjalla sekä taloudellisesti että henkisesti. Nykyään pohjalle voi päätyä entistä helpommin, jos ryhtyy rahoittamaan pelaamista heti saatavilla pikavipeillä. Pikavippiyhtiöiden ja ulosottoviranomaisten laskuja saatetaan piilotella puolisolta.

Joskus pelaamisen mahdollistaa ongelmapelaajan läheinen, joka auttaa esimerkiksi rahallisesti. Pelaamisen mahdollistaja tarkoittaa hyvää, mutta ei edistä peliongelmasta parantumista. Peliongelmia on kaikenlaisilla ihmisillä, eivätkä esimerkiksi varallisuus, koulutus tai ammatti suojaa ongelmilta.

Vertaistukiohjaaja kertoo, että vertaistuki auttaa peleistä irrottautumisessa. Vain harva vertaistukeen osallistuneista on retkahtanut takaisin pelaamaan.

Euroloan lupaa kilpailukykyisiä lainoja

Uuden rahoitusjärjestelyn ansiosta Euroloan pystyy tehostamaan kasvuaan ja tarjoamaan asiakkailleenkin luottoja kilpailukykyiseen hintaan, kertoo lainapalvelu Euroloan tiedotteessaan.

Euroloan tarjoaa jatkuvaan käyttöön soveltuvaa tililuottoa, jossa luottoraja on jopa 5000 euroa ja korko määritetään yksilöllisesti. Lisäksi vaihtoehtona on pikavippi, jota voi saada enintään 500 euroa ja jota varten ei tarvita luottokartoitusta.

Yhtiö teki tänä syksynä historiansa suurimman rahoitusjärjestelyn, jolla se sai mahdollisuuden myydä 300 miljoonaa euroa saataviaan luxemburgilaiselle sijoitusyhtiölle. Järjestelyn ansiosta Euroloan voi saada käyttöpääomia ja kasvattaa kokoaan. Euroloanin hallituksen puheenjohtaja Tommi Lindfors lupaa, että yhtiön tarjoaman lainan hinta laskee, kun koko kasvaa.

Euroloan edustaa uutta finanssiteknologiaa. Netissä hoidettavan luotonhaun ansiosta yhtiön ei tarvitse pitää yllä konttoreita, ja ohjelmistokehityksen ansiosta sillä on mahdollisuudet kasvaa entistä suuremmaksi ja edullisemmaksi lainapalveluksi.

Euroloanin asiakkaille uusi järjestely näkyy siten, että asiakkaat saavat viestin maksunsaajan tilinumeron muutoksesta. Muuten asiakkuudessa ei tapahdu muutoksia, vaan lainata voi samalla tavalla kuin ennenkin. Mahdollisista hinnanmuutoksista Euroloan tiedottaa myöhemmin.

Myös Britanniassa rajoitetaan pikavippialaa

Suomessa otettiin pari vuotta sitten käyttöön pikavippien korkokatto, mikä heikensi vippialan kannattavuutta ja vähensi pikavippiyhtiöiden määrän noin puoleen entisestä. Myös Iso-Britanniassa on tehty samankaltaisia toimia.

Tammikuussa 2015 Britannia asetti pikavippien kuluille 0,8 prosentin päiväkohtaisen maksimin. 100 punnan pikavippi 30 päivän maksuajalla saa siis maksaa enintään 24 puntaa. Myöhästymismaksuille asetettiin 15 punnan katto, eivätkä kokonaiskulut saa missään olosuhteissa olla yli kaksinkertaiset verrattuna lainan alkuperäiseen määrään.

Britannian lainajärjestelmässä pikavippien uusiminen maksun myöhästyttyä ja maksun periminen uusimisesta on tavallinen käytäntö. Uusimisen vuoksi lainakulut saattoivat kohota hyvin korkeiksi, mikäli asiakas ei pystynyt maksamaan lainaansa. Nyt lainayhtiö voi uusia lainan maksimissaan kaksi kertaa.

Kuten Suomessa, myös Iso-Britanniassa vippialan rajoitukset ovat johtaneet lainayhtiöiden määrän romahtamiseen. Brittiläisten vippiyhtiöiden määrän lasku on huomattava, sillä vuoden 2013 jälkeen yhtiöiden määrä on pudonnut 240:stä vain 30 – 40 yritykseen.

Lainafirmat joko tiukensivat lainaehtojaan tai jättivät toimialan kokonaan. Brittien on nyt huomattavasti vaikeampi saada pikavippiä kuin ennen, sillä vain parhaimpien luottoluokitusten mukaiset lainaajat hyväksytään. Laina-alaa edustavan Consumer Finance Association -järjestön mukaan 80 prosenttia pikavippihakemuksista hylätään.

Iso-Britannian pikavippialan muutoksista uutisoi BBC.

Vippien ja kulutusluottojen ottaminen lisääntyi

Kotitaloudet ottavat Suomen Pankin mukaan entistä enemmän kulutusluottoja. Mukaan on laskettu tavaroiden ja palveluiden hankkimista varten otetut lainat sekä luottokorttivelat.

Suomalaisilla oli elokuussa kulutusluottoja yhteensä 14 miljardia euroa. Kolmannes summasta oli pääosin vakuudettomia tililuottoja ja korttiluottoja. Suurin osa, 90 prosenttia, kulutusluotoista on otettu pankista.

Vakuudellisesta kulutusluotosta maksettiin korkoa keskimäärin 2,90 prosenttia vuodessa. Vakuudettomista luotoista korkoa piti maksaa 6,35 prosenttia.

Uusien asuntolainojen määrä pysyi Suomen Pankin mukaan suunnilleen ennallaan viime vuoden elokuuhun verrattuna. Asuntolainaa nostettiin elokuussa 1,3 miljardilla eurolla. Asuntolainoissa korko oli keskimäärin 1,47 prosenttia.

Yrityslainoja nostettiin 1,6 miljardilla, ja niiden korko oli 2,13 prosenttia. Yrityslainojen korot ovat hieman kasvussa.

Pienlainat voivat torjua ylivelkaantumista

Uudenlaiset sosiaaliset pienlainat voivat yhdistää pikavippien ja sosiaalisten luottojen hyviä puolia ja torjua ylivelkaantumista. Sosiaalisista pienlainoista on laadittu Takuu-Säätiölle opinnäytetyönä toimintamalli.

Pikavippien hyvinä puolina mallissa pidetään sähköistä asiointia, jonka ansiosta lainan saaminen on nopeaa ja lainoja on kattavasti saatavilla. Niinpä mallissa esitetäänkin, että sosiaalisen pienlainan perusta on sähköinen asiointi. Sähköinen sosiaalisen luoton hakeminen on lisäksi kustannustehokasta.

Takuu-Säätiö on jo aiemmin harjoittanut omaa pienlainatoimintaa. Lainatoimintaa on ollut tarjolla kokeiluluontoisesti muutamilla paikkakunnilla, ja pienlainaa saattoivat hakea pienituloiset, jotka tarvitsivat kertaluontoisesti rahaa esimerkiksi hankintoihin. Toiminta rahoitettiin Yhteisvastuukeräyksen avulla.

Sosiaalisten luottojen tavoitteena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä. Selvityksen myötä Takuu-Säätiössä aiotaan ryhtyä kehittämään sosiaalisen pienlainatoiminnan sähköistä puolta.

Lainayritykset nousussa Ruotsissa

Kulutusluotoilla menee Ruotsissa hyvin. Kolmen suuren luottomarkkinayhtiön, Marginalen Bankin, Svea Ekonomin ja Bluestepin antolainaus kasvoi viime vuonna lähes 20 prosentilla. Yhtiöiden antolainaus oli 25,4 miljardia kruunua.

Marginalen Bank remontoi parhaillaan käyttöönsä arvokiinteistöä Tukholman keskustasta.

Niin kutsutut luottomarkkinayhtiöt ovat vaihtoehtoja perinteisille pankeille, ja niitä käyttävät niin tallettajat kuin lainaajatkin. Tallettajat saavat parempaa korkoa kuin perinteisistä pankeista, ja lainaa myönnetään sellaisillekin henkilöille, joille muut pankit eivät lainaa.

Svea Ekonomin sivuliike toimii myös Suomessa. Sekä se että Marginalen Bank aloittivat perintäyrityksinä. Tavallisten pankkien käännyttämät asiakkaat ovat kuitenkin olleet yhtiöille hyvä kohderyhmä.

Pikavippiyhtiöiden antolainaus on pientä verrattuna luottomarkkinayhtiöihin. Pikavippien antolainaus on vuosittain 2,5 miljardia kruunua, eli vain kymmenesosa kolmen suuren luottomarkkinayhtiön lainauksista. Sekä pikavippien että muiden luottojen tarjoaminen on kannattavaa bisnestä, ja luottomarkkinayhtiöt ovatkin jakaneet viime vuosina runsaita osinkoja.

Vertaislainoihin sijoittamalla voi tienata

Vertaislainat ovat Suomessa vielä melko uusi ilmiö. Osa sijoittajista on kuitenkin jo huomannut vertaislainaamisen mahdollisuudet.

Vertaislainaamisessa on kyse järjestelmästä, jossa yksityishenkilö lainaa rahaa toiselle yksityishenkilölle vertaislainasivuston kautta. Vertaislainayritys luo toiminnalle puitteet, eikä pankkikonttoreita tarvita. Suomessa toimivat muun muassa Lainaaja.fi, Fellow Finance ja Fixura. Alalla on silti edelleen tilaa, ja monien yhtiöiden toiminta on vasta alkutekijöissään.

Vertaislainayhtiöiden suosio alkoi kasvaa etenkin sen jälkeen, kun Suomi päätti rajoittaa pikavippejä lainsäädännöllä.

Sijoittaja voi saada vertaislainaamisen kautta tuottoa jopa yli kymmenen prosenttia vuodessa. Riskejäkin tietysti on, sillä mikäli lainaaja ei pysty maksamaan, menetetään lainapääoma. Osa vertaislainayhtiöistä tosin korvaa asiakkaiden menetyksiä, mikäli saatava menee perintään.

Riskejä voi vertaislainaamisessa hallita hajauttamalla sijoituksia ja valitsemalla korkeimpia luottoluokituksia saaneita lainaajia. Sijoittajat voivat yleensä itse valita, kenelle lainaavat, ja apuna toimii luottoluokitusjärjestelmä. Esimerkiksi Fixura antaa asiakkaille 0 – 5 tähteä tämän maksukyvyn mukaan.

Vertaissijoittaminen käy lisäksi nopeammin kuin osakesijoittaminen. Fixuraan voi asettaa omia kriteereitään, joiden avulla palvelu voi tehdä sijoituksia automaattisesti. Rahaliikenteen hoitaa vertaislainapalvelu.

Yli kahdelle tuhannelle lainaajalle rahaa sijoittanut vertaislainoittaja arvioi Kauppalehdelle, että vertaislainoja voisi olla sijoitussalkussa 10 – 20 prosenttia.

Vertaislainojen korot ovat tällä hetkellä melko korkeita, mutta korkojen uskotaan laskevan, kun sijoittajien määrä lisääntyy. Useimmat vertaislainapalvelut toimivat huutokauppasysteemillä, jossa alhaisinta korkoa tarjoavat sijoittajat pääsevät mukaan lainaan.

600 euron vippiasia ratkaisematta – apuun tarvittiin EU:ta

Kuka on luotonantaja, kun kyseessä on vertaislainayhtiö? Tähän kysymykseen korkein oikeus joutui kesällä pyytämään tulkinta-apua Euroopan unionin tuomioistuimelta.

Mies oli ottanut 600 euroa pikavippiä Trustbuddy-yhtiöltä, joka ilmoittaa olevansa vertaislainayhtiö ja välittävänsä lainoja jäseneltä toiselle.

Velallinen mies ei saanut velkaansa maksettua, ja lainayhtiö vaati oikeudessa häntä maksamaan lainan viivästyskuluineen. Käräjä- ja hovioikeuden mukaan miehen ja lainayhtiön välillä oli luottosuhde, ja yhtiö toimi luotonantajana.

Oikeus hylkäsi osan lainayhtiön kuluvaatimuksista, sillä ne ylittivät kuluttajansuojalaissa määrätyn 50,5 prosentin korkokaton. Lainayhtiön korko- ja kuluvaatimukset vastasivat 733,95 prosentin todellista vuosikorkoa.

KKO tiedusteli ennakkoratkaisupyynnöllä EU:n tuomioistuimelta ratkaisua luotonantajan käsitteen tulkintaan.